Seurantakäynnit

Varhainen kontrolli alle 4 viikkoa (soveltuu hyvin hoitajan itsenäiselle vastaanotolle tai kotikäynnille)

  • Selvitä, miten potilas pärjää kotona / normaalissa ympäristössään
  • Arvioi hoitosuunnitelma ja sen ymmärtäminen
  • Tarkista inhalaatiotekniikka
  • Tarkista happilisän tarve (saturaatiomiitaus)
  • Arvioi fyysinen toimintakyky ja soveltuvuus kuntoutukseen
  • Dokumentoi oireet: CAT tai mMRC
  • Arvioi liitännäissairauksien tilanne

Myöhäinen kontrolli 12-16 viikkoa (käyntikontrolli terveyskeskuksessa tai erikoissairaanhoidossa keuhkopoliklinikalla)

  • Arvioi fyysinen aktiviteetti ja selviytyminen päivittäisistä toimista
  • Mittaa FEV1
  • Muuten kuten 4 viikon kontrollissa
  • Omahoito-ohjeet pahenemisvaiheen varalle kirjataan sairauskertomukseen

Jos potilaalle on aloitettu pahenemisvaiheen sairaalahoidon aikana happihoito, jatkamisen tarve arvioidaan viimeistään 12 viikon kontrollissa.

Jos potilaalle on aloitettu pahenemisvaiheessa NIV, jatkon tarve arvioidaan ja seuranta ohjelmoidaan 12 viikon kontrollissa (erikoissairaanhoidossa).

Pitkäaikaisseuranta

Pitkäaikaisseuranta toteutetaan vuosittain terveyskeskuksessa. Se sopii hoitajan ja lääkärin yhteisvastaanotolle.

  • Pahenemisvaiheet ja niiden estäminen (altisteisena tai infektioalttiina aikana tehostettu käsihygienia ja hengityssuojain harkiten sekä väkijoukkojen välttäminen)
  • Jos pahenemisvaiheita on ollut, laukaisevat tekijät ja hoito
  • COPD:n lääkehoito: saavutetaanko tavoitteet (oireiden/pahenemisvaiheiden ehkäisy)
  • Inhalaatiotekniikka
  • Tupakkavieroitus
  • CAT, mMRC
  • Spirometria ja bd
  • Eosinofiilit ellei ole katsottu
  • Vitaalimittaukset (sis. saturaatio ja hengitystaajuus)
  • Liitännäissairaudet ja niiden hoito
  • Omahoito-ohjeistus
  • "Pahenemisvaiheen omahoito-pakkaus" eli varakuurit omahoitoon sitoutuneille potilaille, joilla ei ole vasta-aiheita pahenemisvaiheen omatoimiselle antibiootti- tai kortisonikuurille
  • Rokotukset
  • Kuntoutus, terveystavoitteinen liikunta
  • Ravitsemus

Palliatiivinen hoito keuhkoahtaumataudissa

Palliatiivinen hoito keuhkoahtaumataudissa on  potilaan ja hänen läheistensä aktiivista kokonaisvaltaista hoitoa, jolla pyritään ehkäisemään ja lievittämään kärsimystä ja vaalimaan elämänlaatua. Obstruktion vaikeusaste korreloi huonosti oireisuuteen ja kuolemanriskiin mutta sairaalahoitoa vaativat pahenemisvaiheet sekä liitännäissairaudet heikentävät ennustetta. Elämän loppuvaiheen suunnittelu on tärkeä tehdä pitkälle edenneessä keuhkoahtaumataudissa yhdessä potilaan ja läheisten kanssa keskustellen. Pitkälle edenneen keuhkoahtaumataudin elämän loppuvaiheen suunnittelu kannattaa ottaa esille, kun keuhkoahtaumatauti rajoittaa kävelymatkan alle 100 metriin ja hengenahdistusta on vähäisessäkin rasituksessa kuten peseytyessä ja pukiessa. Palliatiiviseen hoitolinjaan siirtymistä voi olla aika harkita, kun hengenahdistusta on levossakin ja kävelymatka on alle 50 metriä.

Hengitystieoireiden hoito pitkälle edenneessä keuhkoahtaumataudissa koostuu keuhkoahtaumataudin hoidon optimoinnista, lääkeettömästä oirehoidosta ja elämän loppuvaiheen hoidosta.

https://www.laakarilehti.fi/tieteessa/katsausartikkeli/keuhkoahtaumataudin-palliatiivinen-hoito/?public=f3972c6eda2fa3a50e55c2952cb6e8da